virus molekyyli

Virus tulee latinankielen sanasta virus, joka tarkoittaa myrkkyä. Se on biologinen järjestelmä, joka tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen. Viruksella ei ole bakteerista poiketen omaa solurakennetta tai aineenvaihduntaa. Sitä ei voida pitää varsinaisesti elävänä organismina. Sillä on kuitenkin omaa perintöinformaatiota – samankaltaista kuin elilöillä – sekä omia proteiineja. Erään teorian mukaan virukset ovat solujen karanneita geenejä. Toiset ovat ehdottaneet että vitukset ovat syntyneet hyvin aikaisin elämän alkutaipaleella, jopa ennen ensimmäisiä soluja.

Rakenne

Viruksen sisällä on joko DNA- tai RNA -rihma, eli perinnöllistä informaatiota sisältävä nukleiinihappomolekyyli, joka voi olla joko yksi- tai kaksijuosteinen. Nukleiinihappomolekyyliä ympäröi proteiinivaippa, jota kutsutaan kapsidiksi. Kapsidi on rakenteeltaan joko sauvamainen tai motahokas, kahdestakymmenestä säännöllisestä kolmiosta muodostuva ikosaedri. Joillakin viruksilla on kapsidin ympärillä vielä lipidivaippa, joka on peräisin isäntäsolun kalvorakenteista. Tosin on olemassa viruksia, joilla lipidivaippa on proteiinivaipan sisällä, esimerkiksi bakteriofagi PRD1. Vaippaan voi olla myös kiinnittyneenä hiilihydraatteja. Vaipalliset virukset ovat alttiimpia erilaisille ympäristön vaikutuksille, kuten kuivumiselle, happamille olosuhteille esimerkiksi suolistossa ja sappinesteelle.

Viruksen lisääntyminen

Isäntäsolunsa virus tunnistaa sen pintarakenteen perusteella ja kiinnittyy siihen. Virus muodostaa entsyymiensä avulla reiän solun solukalvoon, jonka jälkeen se pyrkii tunkeutumaan soluun. Yleensä viruksen pääsy solun sisälle estyy. Mikäli virus onnistuu tunkeutumaan soluun, sen sisältämä nukleiinihappo vapautuu. Jos viruksen nukleiinihappo on taas DNA:ta, se liittyy suoraan isäntäsolun tuman johonkin kromosomiin. Jos virus sisältääkin RNA:ta, se toimii joko solun lähetti-RNA:na tai retroviruksen tapauksessa se saa isäntäsolun muodostamaan RNA:sta viruksen sisältämän kääteiskopioijaentsyymin avulla DNA:ta. Tällaisen retroviruksen muodostama DNA tunkeutuu DNA-viruksen tapaan isäntäsolun kromosomiin.

Koska isäntäsolun aineenvaihdunta muuttuu muuntuneen DNA:n tai lähetti-RNA:n vuoksi, se alkaa valmistaa viruksen nukleiinihappojen kopioita sekä viruksen kuoren rakenneosia ja entsyymejä. Virusten valmistamisen kannalta tarpeettomat geenit deaktivoituvat. Uudet virukset syntyvät lopulta isäntäsolun sisällä ja mikäli viruksella oli lipidivaippa, se muodostuu virukseen proteiinivaipan päälle isäntäsolun solukalvosta viruksen poistuessa solusta. Virusten valmistaminen vahingoittaa usein lopulta niin paljon isäntäsolun aineenvaihduntaa, että se kuolee. Joissakin tapauksissa isäntäsoluun päässyt virus voi olla pitkään harmiton osa solun DNA:ta. Vasta tietyissä olosuhteissa virus muuttuu laajassa solujoukossa nopeasti vahingolliseksi, eli virulentiksi. Tällöin uusia viruksia muodostuu suuria määriä, mikä tarkoittaa hyvin usein jonkin sairauden puhkeamista istäntäeliössä.

virus influenssarokote influenssa

Taudinaiheuttajana

Useat virussairaudet, kuten isorokko ja tuhkarokko, ovat vaivanneet ihmiskuntaa tuhansien vuosien ajan. Jotkut virussairaudet ovat kuitenkin verrattain uusia. Esimerkkinä HI-viruksen aiheuttama AIDS on vasta muutaman vuosikymmenen ikäinen ilmiö. Toisaalta isorokko on onnistuttu kitkemään WHO:n järjestämän maailmanlaajuisen rokotuskampanjan ansioista. Ensimmäiset rokotteet sitä vastaan kehitettiin Englannissa jo 1700-luvulla.

Virusrokotteet perustuvat siihen, että potilaalle annetaan niin sanottuja ”tapettuja” viruksia eli osia viruksen porteiinikuoresta tai synteettisiä viruksen pintaproteiineja muistuttavia peptidejä, jolloin kehon immuunijärjestelmän soluvälitteisen immuniteetin solut aktivoituvat ja tuottavat vasteen sekä muistosluja virusta vastaan.

Kuitenkin esimerkiksi influenssa kykenee muuntautumaan hyvin nopeasti perimänsä suuren mutaatiofrekvenssin ansiosta, jolloin virusta vastaan toimivaa rokotetta on käytännössä mahdoton kehittää: kun jonkinlainen rokote saadaa kehitettyä, tunnistamisessa käytettävät viruksen pinnan proteiinit ovatkin jo ehtineet muuntua uudenlaisiksi. Influenssa onkin etenkin syksyisin ja talvisin koulujen ja työpaikkojen vitsaus. Jos influenssavirus on onnistunut kaatamaan sinut sängyn pohjalle, voi aikaa kuluttaa vaikkapa pelaamalla kasinopelejä ja lukemalla arvosteluja http://casinopelit-opas.com/ -sivustolla. Paras konsti pähittää influenssa on vain sen sairastaminen, sillä antibiootit eivät pure influenssan kaltaisiin virussairauksiin. Joihin viruksiin lääkkeitä on olemassa. Esimerkiksi herpes- ja HI-virusta vastaan on kehitetty useita lääkkeitä. Täysin ne eivät virusta paranna, mutta esimerkiksi HI-viruksen ne pitävät hyvin aisoissa. Muita viruksen aiheuttamia sairauksia ovat denguekuume, ebola, flunssa, keltakuume, Marburg, myyräkuume, polio ja SARS.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>