Kaikkien ruoan ystävien yllätykseksi ruokavalintoihin vaikuttavat monien tekijöiden lisäksi myös geenit. Jo jonkin aikaa on tiedetty, että maistamisen perustekijät ja kielen makusolujen toiminta on aivan erilaista, kuin mitä aiemmin luultiin. Makukokemukset ovat aina yksilöllisiä ja erot johtuvat monista eri tekijöistä. Tietysti näitä ovat esimerkiksi elämänhistoria ja erilaiset henkilökohtaiset mieltymykset. Kuitenkin myös geenit selittävät makuaistin toimintaa, […]

Read More →
geeni

Olemme käsitelleet sivustollamme koirien jalostusta, mutta viemme tämän pidemmälle miettimällä myös ihmislajin jalostamista. Biotekniikan hyväksi käyttö muun muassa ruokateollisuudessa, kasvien jalostamisessa sekä muussakin teollisuudessa on jo muuttanut elämäämme. Esimerkiksi ruoka on osa päivittäistä arkeamme ja niin on usein perheenlisäys. Onko biotekniikan seuraava kohde siis esimerkiksi perhesuunnittelussa? Huhujen mukaan Yhdysvalloissa joissakin klinikoilla voi jo valita, haluaako […]

Read More →
babyyy

  Tätä postausta kirjoittaessani tuli heti mieleen, että onkohan tämä edes poliittisesti korrektia ruveta tätä käymään läpi. Mutta, käydään nyt kun kerran asiasta on ihan tutkimuksiakin tehty, eikä itse tutkimus tai tutkimustulokset suinkaan ole yhtä raflaavia kuin otsikko antaa ymmärtää. Klikinsäästäjille olisi tämän postauksen kohdalla töitä! Vanhalla iällä riskit kasvavat Kun ihminen tulee vanhalla iällä […]

Read More →
egypti

1800-luvun taitteessa ensimmäiset arkeologit saapuivat Egyptiin tutkimaan muinaisen Egyptin salaisuuksia. Siitä lähtien ihmisiä ympäri maailman on kiehtonut maan uskomaton historia. Erityisesti on haluttu selvittää, keitä egyptiläiset todellisuudessa olivat. Paljon on vuosien saatossa selvinnyt jo pelkästään perinteisissä arkeologisissa tutkimuksissa, mutta nykytekniikka on nyt avannut vihdoinkin viimeisetkin salat. Uusi tutkimus valottaa salaisuudet Saksalainen Max Planck -instituutti on […]

Read More →
koirien jalostaminen

Nyt on aika pohtia hieman koirien jalostamista. Koira on ihmisen jalostama eläin sudesta. Aikojen saatossa jalostamisella on pystytty tekemään erin näköisiä sekä kokoisia koirarotuja kuten chihuahua ja tanskandoggi. Koira on yleisin lemmikieläin Suomessa ja tällä hetkellä koiria on noin 800 000, joista puhdasrotuisia on noin 80 prosenttia. Koirarotuja on Suomessa yli 300 ja jokaiselle rodulle […]

Read More →

Antibiootit ovat monille tuttuja esimerkiksi vaikean infektion parantamisessa. Niistä on apua tilanteisiin, joissa olisi muussa tapauksessa mahdotonta saada apua olotilan parantamiseen. Antibioottien käyttämiseen on muodostunut uusia normeja, joiden ansiosta turhia lääkekuureja yritetään välttää. Aiemmin määrättiin esimerkiksi korvatulehdukseen niitä helpommin kuin nykyään. Tällä tavalla tähdätään siihen, ettei elimistöä kuormitettaisi enempää kuin on välttämätöntä. Apua maitohappobakteereista Suomalaisillekin […]

Read More →

Tämän päivän artikkelissamme käsittelemme yhtä biotekniikan tulosta, hapankaalia. Hapankaali on kaalista maitohappokäymisen avulla valistettava elintarvike, joka on todella terveellinen osa ruokavaliossa. Hapankaali sisältää runsaasti C-vitamiinia, entsyymejä, koliinia sekä asetyylikoliinia. Terveellisen siitä tekee myös vähäinen energiapitoisuus, ja maitohappohäymisen ja runsaskuituisuutensa vuoksi se on hyvin vatsaystävällistä. Hapankaalia on mahdollista valmistaa itse, tai sitten ostaa marketista teollisesti valimistettuna. […]

Read More →
virus molekyyli

Virus tulee latinankielen sanasta virus, joka tarkoittaa myrkkyä. Se on biologinen järjestelmä, joka tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen. Viruksella ei ole bakteerista poiketen omaa solurakennetta tai aineenvaihduntaa. Sitä ei voida pitää varsinaisesti elävänä organismina. Sillä on kuitenkin omaa perintöinformaatiota – samankaltaista kuin elilöillä – sekä omia proteiineja. Erään teorian mukaan virukset ovat solujen karanneita geenejä. Toiset ovat […]

Read More →
munasarja, koeputkihedelmöitys

Koeputkihedelmöityshoito eli IVF-hoito on vakiinnuttanut paikkansa tehoikkaimpana lapsettomuuden hoitokeinona viimeisten 30 vuoden aikana. Kopeutkihedelmöityshoito (in vitro fertilization) voidaan käyttää lähes kaikissa lapsettomuusongelmissa, niin naisesta kuin miehestäkin johtuvissa hedelmällisyyshäiriöissä. Alunperin hoito kehitettiin niitä pareja varten, joiden hedelmättömyyden syynä oli munajohtimien tukos. IVF-hoitoa käytetään niissä tapauksissa, joissa hedelmöitymisen ja raskauden alkamisen todennäköisyys muilla keinoin on hyvin pieni. […]

Read More →

Tänään kerromme penisiliinistä, joka on lähestulkoon kaikille jollain tavalla tuttu lääke. Penisiliini tuotettiin myös bioteknologian avulla ja se mullisti koko lääkekehityksen kasvun ja kehityksen. Penisiliini löydettiin ja kehitettiin jo 1920-luvulla, Penisiliinin takana on Englantilainen mies nimeltä Alexander Fleming, joka keksi myös lysotsyymin vuonna 1921. Syy innostukseen kehittää jokin haavoja tehokkaasti hoitava aine, juontui Flemingin armeija ajasta […]

Read More →